Mornington Peninsula

Jotta sunnuntaikaan ei kävisi tylsäksi, sovimme belgialaisen kaverin kanssa, että lähdetään katsastamaan Mornington Peninsula. Mornington on täältä noin 100km päässä oleva ihana alue, jossa on paljon kivoja pikkukyliä meren äärellä, sekä muutama todella kaunis national park. Yhteen niistä sitten suuntasimmekin, Port Nepean National Park:iin.

Lähdimme aamulla aikaisin ajelemaan Morningtoniin, keskustan kautta josta nappasimme kyytiin erään ranskalaisen pojan, jota kumpikaan ei tuntenut entuudestaan. Bensakuluja helpottaakseen on kätevää pistää facebookkiin ilmoitusta, jos suunnittelee roadtrippiä - yleensä innokkaita backpackereitä tai muita alueella asuvia haluaa lähteä mukaan. Nyt kun meitä oli 3 jakamassa bensakuluja, ei koko reissuun mennyt (tietullit ja bensat) kuin noin 10 dollaria!

Reissuun meni koko päivä, olimme takaisin Point Cookissa vasta seitsemän aikaan illalla. Kyllä kannatti lähteä, sillä Mornington, Point Nepean ja pienet kylät kuten esimerkiksi Sorrento olivat todella kauniita paikkoja. Point Nepean oli myös historiallisesti mielenkiintoinen, sillä siellä on ollut Victorian osavaltion karanteenikeskus 1940-50-luvulla, ja keskuksen rakennukset ovat siellä edelleen. Yhtä tarkkoja ovat olleet saapuvien matkustajien kanssa niihin aikoihin, kuin mitä nykyäänkin ovat :D
Olisipa vain oma auto, niin voisi tehdä tälläisiä viikonloppureissuja vaikka joka viikonloppu, Melbournen lähialueet ovat nimittäin täynnä tämän kaltaisia kauniita alueita. Onneksi autollisia reissukavereita on kuitenkin melko helppo löytää!

Niin, ja kävimmehän me myös Brighton Beachilla katsastamassa nämä kuuluisat bathing boxit!

Taskuvarkaita!

Viikonloppu meni taas ihan liian nopeasti!
Perjantai-sunnuntai välillä kävin ehdin käydä vain öisin nukkumassa kotona muutaman tunnin, ja sitten taas mentiin. Maanantai on lähtenyt aika hitaasti ja väsyneesti käyntiin, mutta kyllä tämä tästä... :D

Lucky me, yhdellä perheellä,
jolle työskentelen on kaksi söpöä hauvaa

Perjantaina pääsin töistä neljältä ja lähdin heti kohti keskustaa. Menimme tyttöjen kanssa Melbourne Stariin skywheeliin, saimme halvalla tarjousliput. Normisti tämä lysti kustantaisi lähemmäs 30 dollaria, eikä mielestäni olisi ihan sen hinnan väärti.
Skywheelin jälkeen lähdettiin etsimään ruokapaikkaa ja löydettiin vahingossa tosi kiva paikka - Taco Bill. Ravintola oli todella pieni, sijaitsi erään pienen talon yläkerrässä. Sisään päästyämme meille iskettiin sombrerot päähän ja naapuripöydissä oli houkuttelevan näkösiä jättimäisiä margaritalasillisia - tilasimme siis margaritakannun. Ja ruokaa. Parasta margaritaa jota olen koskaan maistanut ja ruoka oli myös superhyvää, tunnelmasta vielä lisäpisteet. Melbournessa ruokapaikan löytäminen ei ole ongelma, ongelma on siinä, että minkä paikan valitsee - pienet kujat keskustassa on täynnä toinen toistaan ihanamman näkösiä paikkoja. Sama ongelma kahviloiden kanssa!
Rahat uppoaakin siis pääasiassa täällä ruokaan ja kahviin. Ja ehkä viiniin ja kaljaankin muutama dollari uppoaa viikonloppuisin.

Melbourne Starin näkymiä

Taco Bill

Lauantaiaamuna oli taas aikainen herätys, treffasimme keskustassa, haimme kahvit ja hyppäsimme tramiin kohti St. Kildaa. Keskustaan pääseminen oli aikamoinen reissu, sillä junat eivät kulkeneet viikonloppuna Point Cookista, joidenkin ratatöiden vuoksi. Bussimatka kestikin sitten tuplasti sen mitä junalla menisi..
Päivä oli ihanan aurinkoinen, mutta kylmä. En edes tiedä mitä kaikkea teimme, mutta jotenkin onnistuimme viettämään 10 tuntia St. Kildassa ja keskustassa. Kävelimme ympäriinsä, söimme, joimme kahvia, tapasimme yhden uuden tytön ja kumosimme pari skumppapulloa. Odotettiin auringonlaskua, että päästiin näkemään Kildan rannalla asustavat pingviinit, he kun heräävät vasta pimeän laskeuduttua.  Loppuillasta satttui mielenkiintoinen käänne, kun Meganin iphone varastettiin bussissa. Olimme nousemassa bussista pois, ja vaikka kaverimme Allison käveli Meganin takana, oli varas ehtinyt napata puhelimen Meganin repusta ilman, että kukaan huomasi mitään. Onneksi puhelimen katoaminen selvisi heti bussista noustuamme, ja onneksi Melbournen julkisissa liikennevälineissä on CCTV-kamera. Public Transport Victoria teki mahtavaa työtä, he tarkistivat heti kyseisen bussin turvanauhan, soittivat poliisille ja alle tunnissa poliisi oli tavoittanut varkaan ja saanut puhelimen takaisin, ja palauttivat sen sitten Meganille. Ihan huikeeta, olimme jo 99% varmoja, ettei Megan enää puhelintaan koskaan näe. Tulipahan opittua, että täällä pitää olla varuillaan omaisuuden kanssa kun kaupungilla liikkuu!

Miten herkullista margaritaa! Kaksi lasillista vaan 10 dollaria, ha!

Melbournen kahvilat <3

St.Kilda

St. Kildan pingviinit, aw!

Australialaistumista

Melkein kaksi viikkoa mennyt Ausseissa. En oikein ole varma, pitäisikö sanoa "jo" vai "vasta". Nämä pari viikkoa on hujahtanut ohi todella nopeasti, mutta samalla tuntuu että tässä ajassa on jo ehtinyt kokea ja nähdä niin paljon, että tuntuu kuin olisi ollut täällä jo pidempään.

Richmond vs Sydney Swans

Söpö kahvila/ravintola Richmondissa

Parissa viikossa on ehtinyt oppia jo todella paljon Ausseista. Kulttuurista ja etenkin aussiaksentista ja slangista - täällä käytetään paljon erilaista sanastoa vs. jenkkeihin ja britteihin, joten välillä on ollut hieman hankalaa pysyä kärryillä aussien keskusteluissa. Tässä muutamia juttuja joita olen aussislangista bongannut ja oppinut:

1. Arvo = afternoon
2. S'arvo = this afternoon
3. Servo = gas station
4. Barbie = bbq
5. Straya = Australia
6. Devo = devastated
7. Tinny = can (beer can)
8. Capsicum = pepper
9. Fussed = bothered
10. Lounge = living room
11. Ta = thanks a lot
12. The lot = everything (blt with the lot esimerkiksi = blt kaikilla mausteilla)
13. Shark biscuit = amateur surfer ( minä tulevaisuudessa haha )

Koen, että puhun ihan hyvää enkkua ja ymmärrän enkkua myös hyvin, mutta välillä ymmärtäminen tuntuu olevan todellinen struggle, kun ympärillä puhuu ihmisiä todella voimakkaalla brittiaksentilla (Liverpool, kuulosta skotilta :D), jenkkiaksentilla, kiwiaksentilla ja vielä aussiaksentilla - ja kaikkien sanasto on hieman erilainen. Melko nopeasti tähän on kuitenkin tottunut, ja esimerkiksi aussiaksenttia ymmärtää jo tosi helposti. Ympäristö enkun puhumiselle on täällä vain niin erilainen kuin esimerkiksi Hongkongissa, jossa kukaan kavereistani ei ollut natiivi enkunpuhuja. Täällä tuntuu, että joutuu (haluaa) panostaa puhumiseen enemmän, mutta täällä myös oppii kieltä paljon paremmin ja syvemmin!

Kielen lisäksi olen oppinut syömään perinteisiä aussijuttuja. Tai no, esimerkiksi TimTamien syöminen ei mitään oppimista vaadi - ne on vaan älyttömän hyviä! Mutta opinpahan oikeaoppisen tavan syödä niitä: TimTam-keksistä pitää tehdä pilli (molemmista päistä haukkaamalla palasen), jonka läpi juodaan sitten kuumaa kaakaota. Kun kaakao on imeytynyt keksiin, se syödään. NAM! Melko suklainen yhdistelmä, mutta myös ihan sikahyvä :D yhtä enempää ei tosin voi syödä. Ja eipä tässä perheessä yhtä enempää saisikaan, lapset on aikamoisia herkkusuita ja keksit katoaa hetkessä parempiin suihin.
Tämän ruokakulttuurielämyksen lisäksi perhe on esitellyt minulle "Lord of the Fries"-ketjun - superhyviä ranskalaisia ja bataattiranskalaisia superhyvillä kastikkeilla päällystettynä. Näitä ei vaan ihan joka viikko voi syödä, on sen verran raskas herkku.. Mutta ihan älyttömän hyvää, halpaa ja simppeliä.
Vegemite on myös yksi tärkeä ja iso juttu täällä, olipahan viime viikolla myös "national vegemite day".. Vegemite on aika erikoisen makuista, melko suolaista ja haisee oudolta - mutta toastin päällä ihan pieni määrä sitä on itseasiassa aika hyvää. Sopii kuulemma myös sandwichien väliin. Ja onpahan Dairy Milkillä joskus ollut special edition-suklaata, jossa on ollut täytteenä salty caramel + vegemite  - yäk! Se tehdään kuulemma oluen valmistuksen jämistä, siis hiivajämistä mitä siitä valmistusprosessista jää, ja siihen lisätään sitten kasviksia sun muita mausteita. Hmm.
Kahvia täällä juodaan myös aika paljon, tosin ei vissiin ihan yhtä paljon kuin Suomessa. Kahvilaskene on täällä huikea, kaikkialta, niin kaupungista kuin esikaupungista löytyy valinnanvaraa kahviloissa. Kahvi on superhyvää - ainakin kaikki kahvit joita olen tähän mennessä juonut. Long black on ehdottomasti paras kahvi!






 

Viime viikonloppu sisälsi kaikkea kivaa, viiniä superihanalla kattoterassilla ja dinneriä kavereiden kanssa, rentoa hengailua ja tärkeimpänä: footy-peli! Menimme kahden kaverin kanssa katsomaan AFL-matsia. Aussifutis eli footy on vähän samantyyppistä kuin jenkkifutis, mutta aussisäännöillä. Peli on aika aggressiivista, eikä mitään suojavarusteita käytetä. Välillä meno näytti tosi pahalta, kun pahimmassa tapauksessa neljä isoa äijää hyppäsi yhden pelaajan päälle, jolla oli pallo sillä hetkellä :D
Pelissä tunnelma oli tosi hauska - aika samanlainen kuin jenkeissä, paljon selostusta, musiikkia, väliajalla ohjelmaa. Kalja kuului tietenkin asiaan. Päivä oli aurinkoinen ja ihana ja 3 tuntia pelissä meni ihan hetkessä. Varmasti tulen vielä menemään uudestaan katsomaan footya, vaikka en siitä vielä ihan hirveästi ymmärrä :D
Me kannatamme Richmondia, joka on Melbournen joukkue - he pelasivat Sydneytä vastaan. Peli näytti aika selkeältä Richmondin hyväksi heti alusta alkaen, mutta viimeiset parikymmentä minuuttia muutti pelin suunnan ja Sydney voitti - Richmondin fanit alkoivat jo tehdä lähtöä kotiin ennen kuin peli oli edes virallisesti loppunut. Buu..

MCG-areena

Lenkkipolun varrella..

Jälleen hyvää kahvia meidän naapuruston kahvilasta!

Viikon yksi parhaista hetkistä - perjantai-alkuilta ja vapaus!

I love Melbourne part. 2

Williamstownissa on jäätelötehdas, ja sillä oma Shoppe tietenkin.

Melbournen hehkuttaminen jatkuu..
Tämä ensimmäinen viikonloppu täällä on ollut vain kaikinpuolin ihan mahtava. Viikonloppu oli 3 päiväinen, kiitos turhan public holidayn. "Queen's birthday" oli maanantaisen vapaapäivän nimi, mutta sillä päivällä ei vaan sattumoisin ole mitään tekemistä kuningattaren syntymäpäivän kanssa - eikä kukaan aussi osannut minulle oikein selittää, mikä koko päivän pointti on, muuta kuin että se on ylimääräinen vapaapäivä :D

Williamstown edelleen.. ->

Sunnuntai(kin) osoittautui täällä ihan huippuhienoksi päiväksi, aurinko paistoi ja asteita oli +17 - eli tosi jees ollakseen talvi.
Aamupäiväksi olin sopinut tapaamisen erään "kaverin kaverin" kanssa - kyseessä on David, melbournelainen, joka on erään singaporelaisen Finnairin lentoemännän kaveri. Simppeliä, huh? David lupasi näyttää minulle kaupunkia - hän on ollut vaihdossa Suomessa (Oulussa) opiskeluaikoinaan, ja osasipa jopa muutaman sanan suomea edelleen. Sain prinsessatyyliin noutokyydin kotiovelta, ja päädyimme ihanaan Williamstowniin jossa olen jo kerran aiemmin pikaisesti käynyt. Williamstown on todella suloinen paikka ja maisemat sieltä Melbournen keskustaa kohti ovat mahtavat. Kaupunginosa on täynnä suloisia pieniä kahviloita ja ravintoloita, puistoja ja rantaa pitkin kulkevia kävelyreittejä. Sekä tietenkin isoja moottori-ja purjeveneitä. Täydellinen paikka sunnuntaiaamupäivän viettoon, etenkin aurinkoisella säällä!


  

St. Kilda Beach

Luna Park / St. Kilda

Loppupäivän vietinkin sitten St. Kildassa uusiseelantilaisen kaverin seurassa. St. Kilda on todella suosittu "nuorekas" osa Melbournea. Enkä yhtään ihmettele - St. Kilda vaikutti todella kivalta paikalta, ranta näytti mahtavalta ja tämäkin alue on täynnä pieniä ravintoloita ja kahviloita, sekä baareja terasseineen,  joilta on melko mukava merinäköala. Alueella on varmasti myös kokoajan meneillään kaikenlaista, ja läheltä löytyy Chapel St, joka on kuuluisa lukuisista baareistaan. Ehdin nähdä vain murto-osan St. Kildasta,  joten toivottavasti ehdin sinne piakkoin uudestaan! Uusiseelantilaisen tuttavuuteni mukaan St. Kilda on Melbournen "elävä" osa ja myöskin paras paikka koko kaupungissa. CBD on "tylsä ja täynnä masentuneita ihmisiä". Osittain tuo on totta, kontrasti CBD:n ja St. Kildan välillä on suuri, mutta näin suomalaiselle kyllä koko Melbourne näyttäytyy aika mahtavana ja eläväisenä kaupunkina, jossa tapahtuu kokoajan jotain :D

Apple picking / Bacchus Marsh

Viimeinen vapaapäivä tästä pitkästä viikonlopusta menikin sitten aika pitkälti perheen kanssa. Koska tämäkin päivä oli aivan mahtava - lämmin ja aurinkoinen, päätimme lähteä viettää sitä ulkoillen. Noin 45 minuutin ajomatkan päässä täältä on paikka nimeltä Bacchus Marsh - kyseessä on pieni kylä keskellä ei mitään. Ajoimme läpi pelto-ja vuorimaisemien, jotka olivat muuten ihan älyttömän upeita maisemia! Pelloilla laidunsi milloin hevosia, millon lehmiä ja lampaita - ja näkyipä tienvarressa myös kenguruita, tosin ei eläviä.. Täällä ilmeisesti saa maaseudulla ajaessa varoa kenguruita. Vähän niinkuin meillä hirviä, mutta kengurut ovat onneksi aika paljon pienempiä eläimiä.
Bacchus Marshissa on paljon maatiloja ja viljelmiä ja sesonkien mukaan siellä pääsee poimimaan siis kaikenlaisia marjoja/veggieitä/hedelmiä. Tänään oli viimeinen päivä apple picking seasonia, joten päädyimme poimimaan Granny Smithejä ja Pink Ladyja. Nyt meillä sitten onkin 15 kiloa omenoita ja niille pitäisi keksiä jotain käyttöä :D Omenoiden poimiminen oli hauskaa hommaa, mutta mieleen tuli heti "rural area work/farm work", jota vaaditaan jos haluaa viettää toisen vuoden Ausseissa ensimmäisen WH-viisumivuoden umpeuduttua. En välttämättä jaksaisi kolmea kuukautta viettää keskellä ei mitään, poimimassa paahtavassa auringonpaisteessa banaaneja tai mansikoita tai whatsoever. Mutta toisaalta sitä olisi hauska kokeilla!

I love Melbourne

Tykästyn Melbourneen päivä päivältä enemmän.
Lauantaina aamulla heräsin vailla mitään suunnitelmia päivää varten. Päätin pistää viestiä Melbournen ap-ryhmään, ja hetkessä olin sopinut tapaamisen 3 tytön kanssa Melbournen keskustaan, kuinka helppoa!

Southbank

Pääsin ensimmäistä kertaamaan testaamaan, miten täältä Point Cookin esikaupunkialueelta pääsee keskustaan. Ja täytyy todeta, että aika näppärästi, vaikka ajallisesti ei ehkä niin nopeasti. Kotiovelta Flinders St. asemalle keskustaan meni aikalailla tasan tunti. Ensiksi pitää ottaa bussi tästä (bussi menee onneksi ihan talon vierestä) juna-asemalle, ja sieltä juna keskustaan jolla kestää noin 40 min. Bussien ja junien aikataulut menee hyvin yhteen, joten bussista pääsi näppärästi suoraan junaan, sama toistui takaisin kotiin tullessa. Eli ei paha ollenkaan, juna voisi vain olla hieman nopeampi. Werribee-line jolla kuljen pysähtyy jokaisella asemalla, joten sen takia matka kestää tuon 40min.

Keskustassa sovitiin tapaaminen Flinders St. asemalle, jossa tapasin nämä kolme tyttöä (jenkki, britti ja chileläinen) ja siitä jatkettiin erään ostoskeskuksen food courtiin syömään lounasta. Lounaalta menimme Queen Victoria Marketille. Markkinat ovat auki 6 päivänä viikossa, ja siellä myydään aika sekalaisesti ihan kaikkea - ruokaa, vihanneksia, hedelmiä, turistikrääsää, vaatteita, kenkiä...you name it!
Markkinoilla kiertelyn jälkeen yritettiin tähdätä kattobaariin joka osottautuikin olevan rempassa elokuuhun asti. Suunnitelma vaihtui Southbankiin, joka on aivan ihanaa ravintola-kahvila-baari-aluetta Yarra-joen varrella.

Kaikenkaikkiaan oli aivan ihana päivä, mutta myös tosi pitkä.  Olin jo valmistautunut siihen että pääsen kotiin ja peiton alle, mutta perheen äiti Emma soitti (kun parhaillaan nuokuin junassa ja mietin, miten uskallan poistua lämpimästä junasta kylmään syys/talvi-iltaan) ja pyysi illalliselle - lapset kun olivat yökylässä niin oli tilaisuus päästä rauhassa illallistamaan. Kyllä kannatti, kävimme syömässä superhyvässä intialaisessa ravintolassa täällä Point Cookissa!